Radiopuhelinliikenteessä (RT - Radio Telephony) käytetään Tx -radiolähetintä radioaaltojen lähettämiseen tietyllä taajuudella ja Rx -radiovastaanotinta radioaaltojen vastaanottamiseen samalla tietyllä taajuudella. Radioaallot ovat sähkömagneettista säteilyä tietyllä taajuusalueella radiotaajuusasteikon sisällä. Aaltojen taajuus kuvaa aaltojen esiintymistiheyttä sekuntia kohden. Esimerkiksi meri VHF -puhelinliikenne käyttää VHF -osaa meriradioiden taajuusalueesta, joka ulottuu 156 MHz ja 174 MHz väliin.
Aallonpituus [m] = Sähkömagneettisen aallon eteneminen tyhjiössä (300 x 106 m/s) / Taajudella [Hz = 1/s]
Esim. 160 MHz Aallonpituus on (300 x 106) / (160 x 106) = 1,875 m
GMDSS:n maanpäällinen viestintä tarjoaa palvelun VHF (Very High Frequency - 30 MHz to 300 MHz), HF (High Frequency - 3 MHz to 30 MHz) ja MF (Medium Frequency - 300 kHz to 3 MHz) alueille.
Taydellinen radiotaajuusasteikko, sisältäen VHF, HF, ja MF -taajuudet
Radioaaltojen liikettä lähettimeltä vastaanottimelle (receiver) kutsutaan etenemiseksi.
Pitkän kantaman viestinnän kannalta olennaiset etenemistyypit ovat:
- Näköyhteysreittiä pitkin eteneminen (Direct wave)
- Maanpinta-aaltona eteneminen (Ground wave)
- Eteneminen ionosfääristä heijastumalla (Sky wave)
Suurin osa merenkulun viestinnästä, 50 MHz taajudella ja yli (VHF -radioliikenne), käyttää näköyhteysreittiä pitkin etenemistä, joka toimii mikäli lähettimen ja vastaanottimen välillä ei ole kiinteitä esteitä.
Etenemiseen ionosfääristä heijastumalla vaikuttavat sellaiset tekijät kuten, vuorokauden aika, vuosi, auringon pilkut ja muut ionosfäärin olosuhteet. Etenemistä ionosfääristä heijastumalla käytetään tavallisesti HF -radioliikenteessä.
Etenemistyypit radiotaajuusasteikolla